Suomen olosuhteissa kriittisimpiä autoiluun kohdistuvia rasitustekijöitä ovat ruoste, alustan kuluminen ja jarrujen nopeutunut kuormittuminen. Talviset tiesuolat, kosteus, lämpötilavaihtelut ja kiviset tiet yhdistyvät tavalla, joka rasittaa suomalaista autoa huomattavasti enemmän kuin esimerkiksi Keski-Euroopan olosuhteet. Tässä artikkelissa käymme läpi, mistä kohdista vaurio alkaa, mitä se maksaa, jos sen antaa edetä, ja miten nämä kohteet tarkistetaan määräaikaishuollossa.

Miksi Suomen ilmasto rasittaa autoa erityisen paljon?

Suomen ilmasto rasittaa autoa erityisen paljon siksi, että se yhdistää useita samanaikaisia kuormitustekijöitä: talvisuolauksen, jäätymis- ja sulamisjaksot, kosteat keväät, hiekoituksen aiheuttaman hiekkapuhalluksen alustan pinnoille sekä lämpötilojen laajan vaihtelun miinus 30 asteen pakkasista kesän helteisiin. Mikään näistä tekijöistä yksinään ei ole kohtalokasta, mutta yhdessä ne muodostavat erittäin aggressiivisen ympäristön auton metallirakenteille, kumiosille ja jarrukomponenteille.

Tiesuola on näistä tekijöistä kaikkein merkittävin. Suolaa levitetään teille talvikuukausina säännöllisesti, ja se imeytyy auton alustan joka sopukkaan. Suola kiihdyttää metallien korroosiota moninkertaisesti verrattuna pelkkään kosteuteen. Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla, missä talvet ovat pitkiä ja teitä suolataan ahkerasti, tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että auton pohja altistuu suolalle jopa viisi kuukautta vuodessa.

Lämpötilavaihtelut puolestaan rasittavat erityisesti kumiosia, kuten jarrujen pölysuojia, vetoakseleiden suojakumeja ja alustan pallonivelten suojia. Kumi kovettuu pakkasessa ja pehmenee lämmössä, jolloin se väsyy ja halkeilee nopeammin kuin tasaisemmassa ilmastossa. Kun suojakumi rikkoutuu, lika ja kosteus pääsevät suoraan liikkuvaan komponenttiin, ja kuluminen kiihtyy dramaattisesti.

Mihin kohtiin ruoste iskee ensimmäisenä suomalaisessa autossa?

Suomalaisessa autossa ruoste iskee ensimmäisenä auton pohjan suojaamattomiin tai mekaanisesti vaurioituneisiin kohtiin: alustan pohjapelteihin, kynnysten sisärakenteisiin, taka-akseliston kiinnikkeisiin ja jarruputkiin. Nämä kohdat keräävät kosteutta ja suolaa eniten, ja niissä pinnoite kuluu helpoimmin hiekan ja kivien iskuista.

Jarruputket ovat erityisen huolestuttava ruostumiskohde, koska ne ovat ohutlevyisiä, pitkiä ja alttiina jatkuvalle suolasumun kosteudelle. Jarruputken ruostuminen ei näy ulospäin ennen kuin se on jo pitkälle edennyt, mutta pahimmillaan se johtaa jarrunesteen vuotoon ja jarrujen pettämiseen. Tämä on yksi syy, miksi jarruputkien kunto on aina syytä tarkistaa huollon yhteydessä.

Kynnysten sisärakenteet ruostuvat usein sisältä päin, koska niihin kertyy kosteutta ja likaa, joka ei pääse kuivumaan. Ulkoapäin kynnys voi näyttää täysin siistiltä, vaikka sisärakenne olisi jo pahoin ruostunut. Sama ilmiö koskee takaluukun alareunan kotelointeja ja ovien alareunoja.

Alustan kiinnikepisteet, kuten tukivarsien kiinnityspultit ja jousituksen kiinnikkeet, ovat myös alttiita ruosteelle. Jos näiden kohtien ruostuminen etenee pitkälle, osien irrottaminen huollon yhteydessä vaikeutuu merkittävästi ja korjauskustannukset kasvavat.

Mitä vaurioita suolaus aiheuttaa auton alustalle?

Tiesuolaus aiheuttaa auton alustalle korroosiota metalliosissa, kumiosien ennenaikaista haurastumista sekä jarruputkien ja -letkujen syöpymistä. Suola toimii elektrolyyttinä, joka nopeuttaa metallien hapettumista kosteuden läsnä ollessa. Pitkään jatkuessaan suolakorroosio heikentää alustan rakenteellisia osia, kuten tukivarsia, apurunkoa ja jousituksen kiinnikkeitä.

Käytännössä suolauksen vaikutus näkyy ensimmäisenä alustan pinnoitteen irtoamisena kivien iskuista. Kun pinnoite rikkoutuu, paljastunut metalli alkaa ruostua nopeasti. Suola tunkeutuu myös alustan kotelointeihin, joista se on vaikea huuhdella pois. Tämän vuoksi auton pohjan huuhtelu puhtaalla vedellä talven jälkeen on tehokas tapa hidastaa korroosion etenemistä.

Alustan kumiosat, kuten vetoakseleiden suojakumit ja pallonivelten suojat, haurastuvat suolan ja lämpötilavaihtelujen yhteisvaikutuksesta. Kun suojakumi halkeaa, suola ja hiekka pääsevät suoraan nivelen sisään. Pallonivelen kuluminen tämän jälkeen on nopeaa, ja vioittunut pallonivel on sekä kallis korjata että vaarallinen liikenteessä.

Iskunvaimentimien runko ja kiinnitykset ovat myös suolan vaikutukselle alttiita. Ruostunut iskunvaimennin vuotaa herkemmin, ja sen toiminta heikkenee huomaamatta. Ajoturvallisuuden kannalta iskunvaimentimien kunto on kriittinen erityisesti liukkailla teillä.

Kuinka usein jarrut pitää tarkistaa Suomessa?

Suomessa jarrut pitää tarkistaa vähintään kerran vuodessa, käytännössä jokaisen määräaikaishuollon yhteydessä. Talvirenkaiden vaihdon yhteydessä tehtävä jarrutarkistus on hyvä tapa varmistaa kunto ennen talviajoa, ja kesärenkaiden vaihdon yhteydessä nähdään, miten talvi on jarruihin vaikuttanut.

Suomessa jarrujen kuluminen on nopeampaa kuin monessa muussa maassa. Talvella jarrulevyt ja -palat altistuvat toistuvalle jäätymiselle ja suolalle, jotka aiheuttavat levyihin pintaruostetta. Pintaruoste sinänsä ei ole vaarallista ja häviää muutamalla jarrutuksella, mutta jos auto seisoo pitkään käyttämättömänä talvella, ruoste voi syventyä ja aiheuttaa levyn pinnan epätasaisuutta.

Jarrupalojen kulumiseen vaikuttaa eniten ajotapa ja ajoympäristö. Kaupunkiajossa, jossa jarrutetaan tiheästi, palat kuluvat selvästi nopeammin kuin maantieajossa. Suomalainen talviliikenne, jossa jarrutetaan varovaisemmin ja liukkaammalla alustalla, voi paradoksaalisesti hidastaa palojen mekaanista kulumista, mutta lisää levyjen korroosiorasitusta.

Jos jarruista kuuluu narinaa, vinkumista tai jyskettä, tai jos auto vetää jarrutettaessa sivuun, jarrut on syytä tarkistaa välittömästi. Soita Seinäjoen huoltoon: 06 429 2020 — autamme arvioimaan tilanteen, ja pienet jarrutarkistukset onnistuvat meillä myös jonotushuoltona ilman ajanvarausta.

Milloin auton pohjasuojaus kannattaa uusia?

Auton pohjasuojaus kannattaa uusia silloin, kun alkuperäinen suojaus on mekaanisesti vaurioitunut, lohkeillut tai ruostuminen on päässyt alkamaan suojauksen alla. Käytännössä useimmissa suomalaisissa autoissa pohjasuojauksen kunto kannattaa tarkistaa viimeistään viiden vuoden iässä, ja uusimista harkita, kun autossa on ajettu 80 000–100 000 kilometriä.

Pohjasuojauksen uusiminen on erityisen kannattavaa, jos autoa ajetaan suolaisilla teillä talvisin ja se on tarkoitus pitää pitkään. Uusi pohjasuojaus hidastaa merkittävästi korroosiota ja voi säästää huomattavasti kalliimmilta korjauskustannuksilta myöhemmin. Alustan tukivarsien, apurungon kiinnikkeiden tai muiden rakenteellisten osien ruostuneiden korjaaminen on moninkertaisesti kalliimpaa kuin ennaltaehkäisevä suojaus.

Pohjasuojauksen kuntoa on vaikea arvioida itse ilman nosturin käyttöä. Tämän vuoksi se kannattaa tarkistuttaa huollon yhteydessä, jolloin mekaanikko näkee alustan kunnolla ja voi arvioida, onko suojaus vielä riittävä vai onko uusiminen ajankohtaista.

Miten kriittisten kohteiden kunto tarkistetaan määräaikaishuollossa?

Määräaikaishuollossa kriittisten kohteiden kunto tarkistetaan nostamalla auto nosturille, jolloin mekaanikolla on suora näköyhteys alustan kaikkiin osiin. Tarkistuksessa käydään läpi jarrupalat ja -levyt, jarruputket ja -letkut, iskunvaimentimet, pallonivelet ja niiden suojakumit, vetoakseleiden suojakumit sekä alustan kiinnikkeiden ruostumistilanne.

Jarrujen tarkistuksessa mitataan jarrupalojen jäljellä oleva paksuus ja arvioidaan jarrulevyjen pinnan tasaisuus sekä mahdollinen syväruostuminen. Jos jarrupalojen paksuus on alle valmistajan määrittämän minimirajan, vaihto on tehtävä viipymättä. Jarrupalojen ja jarrulevyjen vaihto on yksi yleisimmistä huollon yhteydessä tehtävistä toimenpiteistä suomalaisissa autoissa.

Alustan kumiosien tarkistuksessa etsitään silmämääräisesti halkeamia, repeämiä ja öljyvuotoja. Pieneltäkin näyttävä halkeama pallonivelen suojakumissa tarkoittaa, että suojakumi on vaihdettava mahdollisimman pian ennen kuin lika pääsee nivelen sisään. Iskunvaimentimien kunto arvioidaan sekä visuaalisesti että painelemalla auton kulmia, jolloin nähdään, vaimentaako iskunvaimennin liikkeen asianmukaisesti.

Ruostumisen laajuus arvioidaan nosturilta katsottaessa erityisesti jarruputkien, pohjalevyjen ja kynnysten alapintojen osalta. Jos ruostuminen on edennyt rakenteellisiin osiin, mekaanikko raportoi löydöksistä selkeästi ja kertoo, mitkä toimenpiteet ovat kiireellisiä ja mitkä voidaan aikatauluttaa seuraavaan huoltoon.

Toteutamme kaikki huollot ja korjaukset valmistajan ohjeiden mukaisesti, jolloin tehdastakuu säilyy ennallaan. Kokemuksemme mukaan säännöllinen määräaikaishuolto on ylivoimaisesti paras tapa havaita Suomen olosuhteissa kriittiset vauriot ajoissa, ennen kuin niistä tulee kalliita ongelmia.

Onko autosi pohja tai jarrut jäänyt pidempään tarkistamatta? Soita Seinäjoen huoltoon: 06 429 2020 — kerro tilanteesi, niin autamme selvittämään, mikä tarkistus tai huolto autollesi sopii ja sovitaan aika. Voit myös katsoa yhteystiedot ja ottaa yhteyttä sähköpostitse.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Tämä sisältö on luotu tekoälyn avulla, ja se voi sisältää virheitä.